Kun lapset näkevät väkivaltaa, se voi saada heidät aggressiivisiksi, pelokkaiksi tai turtumaan väkivaltaan. Tällaisten vaikutusten mahdollisuuteen vaikuttaa muutama asia, kuten: kuinka realistista väkivalta on? Onko siinä verta? Palkitaanko väkivalta?
Riskit
Agressiivisen käyttäytymisen mahdollisuus
Kun väkivaltaa kuvataan realistisesti ja uskottavasti, aggressiivisen käyttäytymisen riski kasvaa. Pienille lapsille Pokémon- tai LEGO-hahmojen väliset taistelut voivat olla myös "realistisia ja uskottavia", koska heillä voi olla vaikeuksia erottaa, mikä on aitoa ja mikä väärennöstä.
Tutkimukset osoittavat myös, että väkivaltaisesta käytöksestä tulee houkuttelevaa, jos sitä käyttää ruudussa sympaattinen hahmo ("hyvä tyyppi"). Sillä on myös merkitystä, palkitaanko väkivaltainen käyttäytyminen näkyvästi. Jos hahmoa rangaistaan väkivallan käytöstä, aggressiivisen käyttäytymisen mahdollisuus pienenee.
Turtuminen
Jos lapset näkevät paljon väkivaltaa mediassa, he voivat turtua väkivallalle: väkivalta ei tee heihin niin suurta vaikutusta ja he ajattelevat sillä olevan vähemmän merkitystä. Väkivallan uskottavuudella on myös merkitystä tässä: mitä realistisemmin sitä kuvataan, sitä haitallisemmaksi se muuttuu.
Turtumisen mahdollisuuteen vaikuttaa myös (monien) vammojen ja veren esittäminen. Mitä useammin näet tällaisia kuvia, sitä vähemmän herkistyt väkivallalle. Lopuksi katsojat voivat alkaa pitämään väkivaltaa merkityksettömämpänä, jos he näkevät väkivaltaa, joka on "oikeutettua": väkivaltaa, jota käytetään esimerkiksi viattomien uhrien pelastamiseksi tai jonkin katastrofin estämiseksi.
Mitä voimakkaampaa väkivalta on, sitä korkeampi ikäluokitus on
Tuotannoissa voi esiintyä kaikenlaista väkivaltaa. Potkuista ja läpsäisyistä ampumavälikohtauksiin, kidutukseen tai seksuaaliseen väkivaltaan, kuten päällekarkaukseen tai raiskaukseen. Yleissääntö on: mitä voimakkaampaa väkivalta on, sitä korkeampi ikäluokitus on.